Jossain kirkkauden maassa kuljen - taakka harteita ei paina, se on poissa. Kukkaportin avaan, suljen. Hengittelen ilmaa, raikasta kuin tuuli. Itkenkö? Enhän toki - ihanassa maassa (E.Vuorela)

11.4. klo 15 jälkeen....Niinhän siinä sitten kävi, ukki pääsi Taivaan kotiin tanssimaan mielilajiaan polkkaa. Ei ole vaivoja, ei kipuja, askel on kevyt - pilvien päällä hypähdellä...Nyt luulisin osaavani tukea ja lohduttaa miestäni, itse sen kokeneena.....