Olin käymässä Orimattilassa, synnyinpaikkakunnallani. Kävimme kolmen siskoni kanssa sukuhaudalla, äitimme poismenosta tuli 11.7. kaksi vuotta, veimme kauniit kukkaset ja kynttilän, vilkutimme äidille ja sitten lähdimmekin shoppailemaan. Virkkeellä oli alemyynti - siellä on ihan kivaa kamaa eikä vain tätimäisiä vaatteita. Ostin caprityyppiset housut ja hameen, muut kassitolkulla kaikkea :))
Sitten menimme sovitusti äitimme hyvän ystävän luokse. Hän oli leiponut mahdottomasti kaikkea hyvää: sienipiirakkaa, omenapiirakkaa, pullaa ja vielä mansikkakakun. Kylläpäs oli suussasulavaa, nam! Muistelimme kaikkea vanhaa ja uuttakin ja nauroimme ihan hervottomasti, tuntui, että suupielet jo puutuivat siitä mahdottomasta hekottamisesta :)) Hän oli aivan liikuttunut vierailustamme ja todella oli kiva käydä - vanhan nuorekkaan entisen naapurintätin luona - viime vuonna 80 vuotta, mutta askel ei paina, läksi kuin ohjus tuoliltaan jotain hakemaan. Ajatelkaas oikeasti, minä olen 50 vee, mutta epäilen pahemman kerran, että 30 vuotta kun heitetään tähän lisää niin en ole kuin plikat....tarttiskos tehrä jotain kunnon eteen,hmmm...
Teen hänelle korttia kiitokseksi, jonka esittelen kun saan valmiiksi.
Sieltä menin Mäntsälään siskoni luokse ja sieltä sitten perheemme miesväki koukkasivat minut ja kävimme Hesassa ystäväperheen luona. Mukavaa oli joka paikassa, matkailu avartaa....mutta olipas kiva tulla kotiinkin!
Tässä ystäväperheeni beaglenpentu, 4kk, urvahti juuri kuvanottohetkellä, kun ensin oli piruettia ja balettia ja sprinttijuoksua vetänyt sinne tänne ja sukat ym. saivat kyytiä :)

Hoh hoijaa, nyt en jaksa aineskaa 10 mintsaan tehdä mitääään...kroohh..