Toimittaja/kirjailija Aino Suholan ajattelemisen aihetta antava runo oli tässä taannoin Keskisuomalaisessa:

YHDEN PÄIVÄN MATKA

 

Ei tänään eikä huomenna,

vaan nyt.

     Katso auringonnousua

ja päivän laskua.

Yhden päivän matkaa pimeän läpi

ja seuraa sitä.

 Katso kukkaa ja kuuntele

vaahteran keltaista,

punaista ja ruskeaa lehteä,

kun ne soivat

täyden elämän sielunmessua.

Kaunis on elämän ja kuoleman maa.

    Hymyile sille, jota kukaan ei näe.

Kuuntele sitä,

jolle juuri kukaan ei kunnolla puhu.

Ole läsnä, kun aikaa on.

   Ota rakkaat kasvot käsiesi väliin,

tunnustele sormet sormien lomassa,

iho iholla,

sillä on ehkä vain tämä hetki.

   Ja siinä kaikki.