Taustaa: Edesmennyt äitini lauloi tätä laulua ja opetti sen sitten meille lapsille ja sitä sitten laulettiin kaikissa äidin kemuissa....

Iloinen mieli ja vikkelä kieli se maailmaan raitilla mallaa, sellaisen joll on synkeä mieli, se elämä tuohon tallaa. Reippaalla mielellä kulkevaisen elämä on kevyt kuin huntu, mut aivoissa synkän ja surevaisen alati on murehen tuntu.
 Nauraen elämän huolten taakka kevyt on loppuun kantaa, mut synkkä vain pääsee puolehen saakka, kun nääntyy ja periksi antaa.
Nauravaa suuta kun alati kannat sulta ei ystävät puutu, mut vinossa suusi olla jos annat, ei elämäsi onneksi muutu.
Älä siis ystävä turhan tähden toiveita luotasi heitä, vaan hymyile yksin ja toisten nähden ja aina toiveilla murehet peitä.